.

Ei huvita oikeen kirjoittaa nyt mitään. Vaikea saada aikaiseksi mitään järkevää tekstiä. Surullisia asioita lähipiirissä.

Keiko ja Keesi voi hyvin ja ollaan treenattu ihan normisti. Odottelen kisa inspistä jota on nyt odoteltu kuukausi. Kaitse joskus tulee.

Teho kasvaa ja kehittyy ja tuo elämään paljon säpinää, iloa ja naurua just sitä mitä tarvitsemme nyt. Hän on oikeen hauska pentu ja on kiva seurata sen kehitystä.

Syksyä!

Teho kasvaa hurjaa vauhtia. Hänellä on jo kauniit pitkät jalat joilla pääsee lujaa. Ollaan elelty ihan tavallista arkea ja nähty kaikenlaista. Teho pääsi mukaan schipperkejen syysleirille josta kuvatkin on. Leirillä hän ehti kaikenlaista ja hyppäs laiturilta uimaankin. Vähän vahinkohan se oli mutta ei ollut moksiskaan tapauksesta. Keiko oli leirin ajan Mialla hoidossa ja se oli päässyt tokoilemaan! Keiko oli silminnähden rentoutunut palattuaan kotiin. :D

 Maanantaina käytiin ekoilla rokotuksillakin. Teho oli ihan reipas mutta meidän pitää ehkä vähän harjoitella käsiteltävänä oloa koska ei tuo yhtään malttanut pysyä aloillaan kun oli niin kiirus kaikkialle.

Keesi sai viime viikolla Annalta luvan palata treeneihin. Keskiviikkona käytiin ekaa kertaa treenaamassa ja hyvin meni mutta menkööt! Keiko on tehnyt kanssa muutamat super treenit ja sen kanssa pitäs varmaan nyt sitten kisata. Myönnän että kynnys kisata sen kanssa on nyt korkea koska pelkään että kisaaminen vie hyvän tekemisen fiiliksen.

Kuulumisia!

Teho on ollut meillä nyt hieman yli kaksi viikkoa. Tuntuu että paljon pidempään se kun kuuluu jo niin kalustoon. Niin kun myös pissat ja kakat lattialla. :D

Teho ulkoilee purinalla.

Teho on ihanan reipas ja sen kanssa on ollut helppo kulkea sekä kaksin että isompien kanssa. Hän on avoin ja sosiaalinen. Tykkää sekä ihmisistä että muista koirista. Jos jotain säikähtää palautuu nopeasti ja jatkaa tekemisiään reipaasti. Tykkään siis kovasti tästä pienestä villikosta.

Teho osaa myös olla melkoinen rasavilli. Tykkää varastella tavaroita, purra huonekaluja ja roikkua Keesissä. Teho ei myöskään ole yhtään vakuuttunut pentuaitauksen tarpeellisuudesta ja mieluiten ois siellä missä muutkin tietty. Tota aitausta on nyt tämä viikko kovasti harjoteltu ja pikku hiljaa Tehon pitäs viihtyä siellä yksinolo ajat. Töissä hän osaa jo olla nätisti mukana. Autoilu ja yöt sujuu myös jo aika hienosti. Olin yllättynyt miten hienosti Teho käveli heti hihnassa ja se taito taidettiin saada vähän ilmaiseksi. Vapaana oloa harjoitellaan aina kun on mahdollista. Noin pieni pentu ei kyllä vielä ole kauas uskaltanut lähteä. Hienosti tulee kutsusta luokse ainakin vielä! ;D

Pentuaika on samalla sekä ihanaa että vähän kamalaa. Onneks meillä ei ole kiire minnekkään ja voidaan ihan rauhassa tutustua toisiimme. Keiko alkaa jo vähän sulaa pennulle ja Keesi on jo aika päiviä sitten tykästynyt Tehoon. Tosin sais vähän paremmin sanoa Teholle kun ei enää jaksa leikkiä. Keiko auttaa noiden kahden villikon kanssa. Hän haukahtaa niin
nuo lopettavat leikkimisen :D

Maico ja Teho

Teho on tavannut ison joukon mukavia tuttujen koiria. Varsinkin Maico on Tehon mielestä super siisti tyyppi. Keesiä matkii myös aika paljon. :D

Kio, Teho ja Maico

Meillä kaikki lähtenyt sujumaan kivastim siis vaikka ainahan sitä saa villin pennun kanssa olla sydän kurkussa!

Teho shoppailee!

Keesi kävi pe Annalla kun se on ollut vähän outo treeneissä ja viime tiistaina se muuttui ihan kummalliseksi kun oltiin akatemialla treeneissä. Jumissa se sitten oli ja pahasti. :( Näin jälkeenpäin on hyvä viisastella mutta mun olisi pitänyt jo aikoja sitten tajuta viedä se. Tunnen itseni tyhmäksi kun en heti tajunnut mistä kiikastaa. :( Saatiin myös suositus käydä lekurissa tsekkauttamassa eturauhanen kun Anna epäili että siellä vois olla jotain pielessä. Vielä en ole aikaa varannut mutta maanantaina varaan. Kahden viikonpäästä Keesi menee myös uudestaan hoidettavaksi. Siihen asti ainakin otetaan ihan iisisti eikä tietenkään treenta yhtään.

Anna vilkaisi Keikoa ihan nopeasti ja se on kuulemma hyvässä kunnossa! Ihan loistava uutinen se! Keiko on muutenkin ollut super hyvä treeneissä. Tykkään sen asenteesta nykyään niin paljon. :)

Teho opiskelee! :)

Ihana sunnuntai!

Teho on ollut meillä nyt vähän yli viikon. Ihana pieni reipas koiran alku! Kaikenlaista on jo keretty nähdä ja olen yrittänyt arjen kiireiden seassa antaa Teholle parhaan mahdollisin alun meidän yhteiselle matkalle. Paljon on nähtävää, tehtävää ja koettavaa! Muttei meillä mikään kiire ole. :)

Tämä on blogin kahdessadas merkintä ja Mia sattui tekemään tänään hauskan videon meidän koirista.

Tehoa elämään!

Meidän perhe kasvoi tänään uudella jäsenellä. Meille muutti pieni bc poika Teho. Virallisesti hän on Watti. Hän on aivan ihana reipas pieni vintiö. Haettiin Teho tänään illalla ja nyt hän nukkuu sikeästi jännittävän päivän uuvuttamana. Tykkään tuosta jo ihan hirmuisesti. Hän on niin reipas ja rohkea!

Keiko ei vielä halua pentua kovin lähelle mutta kävi se Tehoa jo nuuskimassa. Keiko on kuitenkin luonteeltaan kiltti ja järkevä joten kyllä se varmasti hyväksyy Tehon ongelmitta ajan kanssa.

Keesin ensi reaktio oli taas mulle vähän ylläri. Mä ajattelin että se vois aluksi olla hankala kun onhan se vähän sellainen pilalle lellitty yksilö. :D Saanut aina olla sylissä ja rapsuteltavana ihan liikaa. Keesi kuitenkin oli tosi kiinnostunut Tehosta ja olisi tahtonut leikkiäkkin sen kanssa. :) Keesi jaksaa aina yllättää.

Pitää kirjoitella sitten enempi kun on päästy alkuun. Mutta tästä se lähtee totuttelu arkeen kolmen koiran kanssa. Kaikki niin erilaisia mutta rakkaita!

Tehon kuvat Tiian ottamia. Yritin ottaa tuosta itsekkin kuvia mutta mun kännykkä kamera on ihan surkea ja vaikea kuvata silla Tehoa kun ei se malta olla aloillaan :D

Kesä puuhia!

Blogi jatkaa uinumistaan..

Lomat on lomailtu. Palattiin poikien kanssa töihin jo useampi viikko sitten. Keikolle lomalta paluu oli erityisen inhottavaa se kun tykkää nukkua aamulla pitkään. Kesä on mennyt vauhdilla ohitse mutta kerettiin me kaikenlaista mukavaa puuhata. Mökkeily ja aamu/päivä treenit on meidän mielestä niitä kesän lemppari juttuja. Molemmat pojat on pysyneet ihan terveinä mitä nyt Keiko jätti varpaansa laiturin väliin. Kiljunta kuulu varmasti naapuriin asti. Onneks Keiko selvisi pelkällä säikahdyksellä.

Syksyn treeni kausi on jo käynnissä. Keiko treenaa omassa kimppiksessään jossa mä treenaan myös Piinan kanssa. Keesillä oma ohjattu ryhmäpaikka ja aloitettiin myös ekstrana treenit akatemialla. Siihen kun vielä omatoimi treenit päälle niin vapaa-ajan ogelmia ei ole. Keesi on käynyt muutamasti kisaamassa. Vieläkään ei oo pakka ihan kasassa mutta kyllä se siitä.

Ajattelin että nyt loppukesä ja alku syksy taukoillaan kisoista ja treenataan ahkerasti. Palataan kisakentille sitten kun saadaan varmuutta ja ruvetaan treeneissä pääsemään virheettömiin suorituksiin. Keesin kontakti ogelmat vaativat myös suurta huomiota.

Keikon kanssa on nyt tuntunut hieman helpommalta. Treeneissä sujuu ja yhteinen sävel on tällähetkellä ihan selvä. Kisatahan sen kanssa kannataisi mutta se saa nyt hetken odottaa.

Syksyllä on suunnitteilla muita mukavia puuhia. Parin viikon päästä meidän rauhaisaan arkeen tulee vähän vauhtia ;D

Milläs me  tuo tyhjä tila täytettäisiin?

Lomalla!

No onhan tässä tapahtunut kaikenlaista varsinkin omassa elämässä. Ollaan lomalla nyt ja on ehditty treenailujen lisäksi mökillekkin. Keikon mielestä mökille vois muuttaa pysyvästi siellä kun voi harrastaa kaikkia Keikon lempi juttuja. Uimista, ötököiden metsästystä, pötkötella nurtsilla selällään ja välillä hävitä omille teilleen. Keesin mielestä mökkeilyssä parasta on ihmiset jotka syöttää sille herkkuja. Varsinkin mun äiti on Keesin lemppari ja aina löytyy joku syli joka haluaa Keesiä helliä!

Keesillä on tänäkin vuonna ollut kesä tukka ja inhottavat hotspotit on pysyneet poissa. Pojat kävi myös hammaslääkärissä ja nyt molemmilla on hienot valkeat hampaat. Keiko lähti lekurista yhtä etuhammasta köyhempänä mutta eipä tuo haittaa. Keiko on ollut treenitauolla kun suussa on vielä muutama tikki ja odotellaan niiden sulamista.

Keesi on ahkeroinut kentällä ja muutamat kisat ollaan käyty alku kesästä. Hyviä ratoja jossa yleensä jokin  pieni ohjaus virhe ollut mukana. Väännettiin me kuitenkin meidän eka nollakin kolmosista. Käytiin myös akatemialla kokeilemassa Juhan treeneissä ja innostuin sitten niin että varasin meille paikan valmennusryhmään joka alkaa loppu kesästä. Innolla sitä odotan. Tällä viikolla oltiin myös kontaktikurssilla masalassa. Tarkoituksena on opettaa Keesille juoksu A mutta katsotaan nyt mitä siitä tulee. Kurssia on vielä toinen kerta joka on perjantaina. Mielenkiintoista kurssilla kuitenkin oli enkä epäile ettei Keesi oppis mutta omaa kärsivällisyyttä senkin edestä! :D

Paraskaan suunnitelma ei auta, ellet usko siihen!

Blogi on jäänyt ihan heitteille. Ei vaan ole yhtään huvittanut kirjoittaa. Ehkä siksi kun saatiin heittää SM-kisa toiveille hyvästi jo aikaa sitten.

Keikon kanssa kisatessa koin elämäni hirveimmät kisat jossa jäädyin niin pahasti ettei tosikaan. Käytiin sen jälkeen yhdet kisat jossa hyvä fiilis löytyi kyllä ja tehtiin neljä ihan suht ehjää rataa pienillä virheillä. Jotenkin sitten se kisaaminen vaan jäi kun oli pakko valita kummalla kisaa.

Keesi oli kuukauden saikulla TAAS. Anaalirauhanen kun meni ja tulehtui. Lauantaina 9.5 päästiin ekaa kertaa kisaamaan tauon jälkeen mutta kun pääsiäis pyhänä kiikutin Keesiä univettiin niin tiesin että se oli sitten siinä. Ei mitenkään hyvä hetki sairastua kun piti kisata, etsiä rutiineja ja saada varmuutta kisaamiseen.

Keesillä kisoja kolmen viikon sisäällä monet ja ehkä liikaakin. Nyt viikonloppuna löydettiin hyvä tekemisen meininki ja yhtä hyvin tulokset ois voinut olla 4x 0 kun 4xHYL ja 2x 5. Pienestä se on kiinni. Niin pienestä että jo vähän ärsyttää. Muutama huonompi rata mahtui joukkoon. Kontaktit ja lähtö on ne meidän suurimmat ongelmat. Vitoset tuli mun pienistä virheistä joihin ei ole Keesin tyyppisen koiran kanssa varaa se kyllä heti rankaisee eikä anna anteeksi.

Treeneissä molemmat on kulkenut super hyvin varsinkin Keiko on pistellyt parastaan. Keesin kanssa on mulla olluit vaikeuksia löytää "Keesi-ohjaus" kun saikun ajan treenasin vain Keikolla.

Epäreiluahan se on ettei edes yhtä kautta saa kisata ja treenata ilman sairastumisia. Mutta se on elämää se. Eikä pelkkää sarastumista voi syyttää. Oishan tässä ollut aikaa ne nollat haalia. Tällä kertaa ei onnistuttu tavoitteessa mutta ei me lannistuta vaan otetaan nokka kohti uusia tavotteita!

Videoita!

Olisi hurjasti kirjoitettavaa mutta jotenkin en saa ajatuksia oikein tänne asti. Ollaan kuitenkin treenattu ja kisattu ahkerasti. Muutama video kuitenkin pakko pistää. :)

I had a dream so big and loud, I jumped so high I touched the clouds!

Keesi on kisaillut vantaalla kahtena viikonloppuna. Viime viikonloppuna 2 x HYL. Ekalla radalla päästiin huimat kolme estettä ja tuli Aa:sta läpi. Palautin ja mentiin pois. Toka rata hylkääntyi kun keesi irtos putkeen kun hypylle piti tulla. Ohjaus oli huono ja onhan se nyt siistiä että se irtoo kauaskin. :) Tehtiin rata loppuun ja nyt pysähtyi hienosti Aa:lle! Olin tosi innoissani että alkaa kuunnella ja palauttelu toimii. Hyvällä mielellä lähdettiin kotiin. 

Tänään kaksi rataa. Kummallakin radalla kaikki kontaktit muttei yhtään putkea. Eka rata ihan sujuvaa menoa. Yritin itse ohjata hieman rauhallisemmin ja rauhottaa kontaktit. Siinä onnistuttiin Keesi pysähtyi jokaiselle kontaktille paitsi keinulle kun siinä en ole vaatinut pysähtymään vaan pamahduksesta saa lähteä. Radan loppupuolella keinun jälkeen kuulin riman kolahtava ja joku urpous kohtaus iski kun rupesin katsomaan tuliko rima alas asti. No ei tullut mutta Keesi ehti tällä välin käydä koskemassa puomiin joten hyl. Hehhe :D 

Tokalla radalla sitten tehtiin se kauan kaivattu nolla! Ainoa nolla oli joten sillä voitti. Aika ei mikään huikea kun puomilla seisoskeltiin sekunti kaupalla. Hyvä niin. Vaikka kyllähän mua vähän kaivertaa ettei Keesin aika ollut nopein.:D Tästä on kuitenkin hyvä lähteä rakentaamaan nopeita kisa kontakteja.  Treeneissä kuitenkin sujuu joten uskon että osaaminen siirtyy kyllä kisoihinkin kunhan nyt vaan maltan mieleni. 

Ei todellakaan olla synnytty oottamaan!

Otsikko kuvaa täydellisesti meidän kisa kontakteja tällä hetkellä. Ohjaaja venkoo, heiluu, nykii ei malta ja lopuksi vetää koiran pois kontaktilta ennen kun se on edes ehtinyt sitä suorittaa.. "Helppo" tehtävä pienellä schipperkellä yrittää olla ottamatta kontakti virheitä.  Joo mun kaikilla koirilla pitäs varmaan olla juoksarit kun niin vastenmielistä se muutaman sekunnin pysähdys nyt mulle on. Koira osaa treeneissä ihan täydellisesti mutta kisoissa ei koska sillä on nuija ohjaaja.

Kahdet kisat siis ollaan käyty viime postauksen jälkeen. Viime viikon loppuna Vantaalla ja tänään oltiin Masalassa. 3x HYL ja yksi kymppi yllätys yllätys virheet kontaktien alastuloilta. Nopia tuo edelleen on tänään kipitettiin kaikkien kokoluokkien toisiksi nopein aika. Toki myö vähän otettiin noilla loikka kontakteilla etumatkaa. ;D

Mä oon aina ihaillut ohjaajia jotka palauttaa kontakti virheen jälkeen koiran nätisti kontaktille ja poistuu radalta. Multa moinen ei ole ennen tätä päivää sujunut. Ekan radan 10 ja muuten hienon radan jälkeen kuitenkin päätin että nyt on tultava joku tolkku tekemiseen ja asennoidun tokaan rataan niin että jos ei ota kontakteja niin sitten palautus ja pois. Vaikka kontaktien huono tila onkin ihan suoraa seurausta mun omasta epäjohdonmukaisesta käytöksestä kisoissa päätin että nyt siihen tulee loppu. Kyllä vaati kovaa itsekuria tulla pois radalta kun rata ois ollut niin kiva tehdä loppuun.

Meillä siis muuten mennyt tosi kivasti kisoissa ohjaukset sujuu, mä olen löytänyt sen oikean mielentilan ja keskittymisen. Rutiinit on hallussa ja 95% radasta tehdään yhdessä töitä. Mutta kun nään koiran menevän kontaktien laskevalle osuudelle mun päässä lyö tyhjää, kiirehdin ja jätän koiran ihan oman onnensa nojaan.

No siinä onkin sittten työmaata hetkeksi..

Pojat kävi myös hetki sitten osteopatiassa. Yleensä ollaan käyty Annalla mutta nyt ei ollut sopivia aikoja niin käytiin Jerryllä. Oli huisin kiva kuulla ettei pojat olleet ihan tukossa ja molemmat saatiin auki. Keikolle suositteli kuitenkin uutta aikaa kolmen kuukauden päähän.

Varman päälle pelaaminen tarkoittaa, ettei pelaa lainkaan!

Hyvä treeni tahti on pysynyt koko alkuvuoden. Meidät voi tavata hallilta 2-4 kertaa viikossa. Koirille treeni kertoja kiertyy yleensä max 2 viikossa. Mutta itse treenaan parhaimmillaan sen neljä kertaa viikossa. Onneks on saanut lainata ystävän koiria. On hurjan opettavaista ja palkitsevaa oppia ohjaamaan täysin erilaisia koiria kun omat.

Hänen kuninkaallinen korkeutensa ja pääkallo viitta!

Keesin kanssa käytiin kisailemassa parissa kisoissa tammikuun lopussa. Tuloksilla ei juhlittu eli hylly putki on kivasti päällä nyt. Kotiin viemisenä sen sijaan noista kahdista kisoista jäi paljon ajattelemista. Mä olin vähän pulassa Keesin kasvaneen kiihkeyden kanssa ja kontaktit sekä lähtö hajosi. Vauhtia ei siis puuttunut mutta ei oikein oltu yhdessä tekemässä. Näitä on nyt sitten mietitty ja treenattu ja treeneissä sujuu. Ongelma kuin vaan taitaa olla se että Keesi on kisoissa paljon kuumempi kuin treeneissä eikä tee samoja virheitä siellä.  Mattopohja saa myös Keesin ihan sekopäiseksi siellä kun on niin kivaa ja helppo kiitää tuhatta.

No treenit jatkuu ja viikonpäästä käydään kisoissa testailemassa uusia rutiineja ja kontakteille rauhallisempaa asennoitumista.

Keiko täytti 26.1 6v! Se sai tietty kakun ja herkkuja! Miten aika onkaan juossut. Mun puolesta Keikon ikääntyminen voitaisiin nyt pysäyttää. Se alkaa olla parhaillaan ja on sellainen huoleton ukkeli nykyään.

Karhu Herra Keikontton 6v!

Keiko treenasi eilen ja näytti kyllä taas että on siellä potkua kun osaa sitä vaatia. Oon palkannut pitkästä aikaa patukalla ja repii nyt ihan erilailla kun nuorempana. Käsiä saa varoa kun tarkkuus ei ihan aina ole sitä parasta luokkaa. Treeneissä sen puomi on nykyään niin hieno että en vois olla ylpeempi. Se jää nähtäväksi esitelläänkö sitä upeutta koskaan kisa yleisölle! :D

Koirakuume alkaa olla kovasti päällä. Olenkin pikku hiljaa alkanut katsella minkälaisia yhdistelmiä on tulossa. Kiire asialla ei kuitenkaan ole.

Mentäskö!?

Asenne ratkaisee aina!

Eilen Keesin ohjatut purinalla. Menin suoraan töistä väsyneenä, stressaantuneena ja nälkäisenä. Ei hyvä.

Mulla on ollut ongelmia oman asenteen kanssa. Vaadin itseltäni liikaa ja hermostun tosi paljon jos Keesi haistelee tai ei keskity. Jos päästän itseni tähän väärään tilaan on treenit hukkaan heitettyä aikaa koska en ole tyytyväinen enää mihinkään varsinkaan omaan tekemiseen. Mikään linja ei kelpaa eikä mikään ohjaus ole tarpeeksi onnistunut.

Kaikki tämän vuoden treenit eilistä lukuun ottamatta on sujunut tosi hyvällä asenteella ja olen keskittynyt olennaiseen eli oppimaan.

Eilen kuitenkin päästin itseni siihen huonoon mielentilaan ja tiedostan sen kyllä heti mutta mun on siltikin siinä hetkessä vaikea luopua siitä. Miten tyhmää.

Edelleenkin mun on opittava miettimään enemmän ennen kuin aloitan treenit. Miettiä mitä treeneiltä haluan ja mistä palkkaan. Miettiä ettei virheet haittaa ja niistä oppii. Mä tuun aina tekemään virheitä joten en voi niistä lannistua. Varsinkin mun on opittava olemaan itselleni armollisempi.

Keesin varsinkin vaikuttaa mun turhautuminen ja aiheutan sillä oravan pyörän. Mä turhaudun Keesi paineistuu alkaa haistella ja mä turhaudun lisää..

Keesi oli eilen alkuun vähän ulalla oisi vaatinut paremmat herättelyt alkuun. Tokalla kierroksella sain sen sellaiseen raivoon että tyyppi murisi ja haukku mun sylissä. Mutta koska mä olen ahne halusin kokeilla että mitä tapahtuu jos kuumennan kaveria lisää. No lopputulema  oli se et keesin hampaat oli mun huulessa ja mua oikeasti pelotti laskea se sylistä alas hulluna muristen. Mietin että syökö se mut vai esteet. Jäi kuitenkin lähtöön ja toka kierros oli Keesiltä upeella asenteella tehtyä menoa.

Koska tästä nyt tuli tälläinen asennetta pohtiva postaus vaikka piti kirjoittaa eilisistä treeneistä. Kerrottakoon että Keikolle tehtiin koko viime kesä erilaista asenne treeniä. Kaikki lähti liikkeelle vähän vahingossa kun halusin tehdä hitaille kontakteille jotain. Nykyään Keiko on aika erilainen treeneihin mennessä. Jos Keikon asenne saatiin muuttumaan vaikka sen kanssa oli vuosikausia tehty liian matalassa vireessä niin kyllä me munkin asenne vielä korjataan!

Keesillä on pääasiassa aina hyvä vire ja asenne mutta se ei anna sitä ilmaiseksi vaan vaatii herättelyä. Sen voi myös kuumentaa yli jolloin siitä tulee holtiton ja voi myös rauhoitella itseään nuuskimalla.

Mulle ei ole ihan sama millä lailla nuo agia tekevät vaan haluan niiden olevan tietyssä tunnetilassa ja nyt olen oppinut saamaan ne suurimmalla kerroilla siihen. Nyt on aika opetella itsekkin sellainen mielentila jolla tulee tulosta ja homma pysyy hauskana.

Vuoden ekoja treenejä!

Mietin blogin tulevaisuutta ja päädyin edelleenkin siihen että tämä saa pysyä edelleenkin sellaisena kun on ollutkin. Eli kirjoittelen silloin kun siltä tuntuu.


Torstaina purinalla isojen ruskeiden kanssa. Purinalla on ollut valmis rata joulutauon ajan ja treenattiin siitä nyt loppuosaa. Keiko teki kaksi täydellistä puomia radan osana ja kaksi täydellistä aata myös! Voi tätä iloa. Juoksee nyt oikeen nätisti rytmittäen alastulolle! Keiko on alkanut hakea esteitä paremmin ja radassa olikin vain yksi kohta jota hinkattiin. Keiko nimittäin haki kokoajan samasta kohtaa väärän hypyn mun seläntakaa.  Epätyypillistä Keikoa tosin tähän on nyt joutunut tottumaan kun kesän asenne treeni on tehnyt Keikosta irtoavamman ja lukee rataa nykyään myös itse. Saatin kuitenkin kohta onnistumaan pienen testailun jälkeen.

Tein myös bortsujen kanssa. Ne on kyllä niin erilaisia ohjattavia kuin Keiko. Oon aina välillä niitä päässyt ohjaamaan ja on ollut super opettavaista, Lähtötilanne oli se että pääsin ehkä kaksi estettä niiden kanssa jos sitäkään. :D Nyt menee jo pidempiä pätkiä hienosti! On ollut myös kiva käyttää ja oppia ohjauksia joita ei muuten käyttäisi. Onni on hyvä treeni kaveri ja sen opettavaiset koirat!

Eilen sporttiksella jossa meillä on jokatoinen Pe iltavirkku vuoro. Otin vain Keesin mukaan.

Keesille alkuun kepukoita lätkälle, Haluttiin nähdä oliko viimekisojen liukastelu vaikuttanut keppeihin. Sujui kuitenkin hienosti. Muutaman kerran liukasteli mutta ei niin pahasti kun kisoissa ja pääsi heti takaisin rytmiin. Tarvitsee kuitenkin selvästi treeniä mattopohjalla lisää. Keesi osas kepit jopa niin että lähetin ja olin paikallani. En ois uskonut.

Katsottiin myös kontaktit. Niillä ollut "ongelmaa" että tulee läpi ja testaa aika paljon mua tarviiko pysähtyä ja voiko lähteä ilman lupaa. Tosin mä en koe tätä minään suurena ongelmana kun muistan vaan olla tarkka ja tiedostan asian. Keesillä ei ole mitään himoa hypätä. Vaatii vain hiukan rytmitys apua multa. Nämä varmasti vahvistuvat kun saa kokemusta lisää. Nyt teki kuitenkin napakoita pysähdyksiä ja jäi nätisti vaikka juoksin reippaasti ohi. Näissä on hyvä muistaa pitää katse koirassa. Mähän kisoissa usein juoksutan läpi kun en näe tarvetta antaa etumatkaa muille seisottelemalla keesiä sekuntikaupalla kontaktilla. ;D Saatan aiheuttaa tällä ongelman tai sitten en mutta vielä en nää sellaista olevan.

Välistävedot on ollut mun murheenkryyni molempien kanssa. Mä haluaisin tehdä ne kääntymättä koiraan päin. Mutta tullut nyt selväksi ettei se toimi. Tehtiin näitä nyt neliöllä ja toimi kivasti kun peruutin. Pitää vain muistaa etten ala peruuttelemaan väärään suuntaan vaan aina esteen suuntaisesti.

Tästä se lähtee! Uusi lisenssi on jo ostettu ja Keesi on ilmoitettu jo kisaamaan.

Tavoitteet 2015

Pitkään mietin etten aseta mitään tavotteita mutta se on ihan itsensä huijaamista kun ne kuitenkin on jo mun päässä. Halusin tai en. Sitten mietin etten julkaise niitä mutta samapa tuo. Tän vuoden tavoitteet on kovat tiedän sen itsekkin. Tosin eihän se nyt mikään mailmanloppu ole jos niihin ei ylletä.

Agility:

Keesi
-Vika nolla mini2 luokasta ja nousu kolmosiin.
-SM nollat
-SM kisoihin osallistuminen

Keiko
-SM nollat
-SM kisoihin osallistuminen
-Puomi ja Aan kontaktien eteenpäin vieminen

Terveys:

Keesi
-Hammaskiven poisto
-Kyynärien ja selän kuvaus
-Yritetään vierailla Annalla kropanhuolossa hiukan useammin kun menneenä kautena

Keiko
-Hammaskiven poisto ja ainakin yksi hammas täytyy poistaa
-Yritetään vierailla Annalla kropanhuolossa hiukan useammin kun menneenä kautena

Mun omat tavoitteet on löytää tällä kaudella varmuus kisaamiseen. Omat kisarutiinit varsinkin itselle mutta myös pojille. Tavoitteena on myös löytää sellainen henkinen vahvuus kisaamiseen että uskaltaa mennä rennosti täysillä ilman varmisteluja. Uskaltaa ottaa riskejä, epäonnistua ja yrittää uudelleen. Uskaltaa tehdä sitä omaa juttua 110% mittarissa ja uskoa omaan tekemiseen. Lyhesti sanottuna vuoden teema vois olla uskallus!

Toivon todella että koirat pysyvät terveinä että päästään treenaamaan ja kisaaman paljon sekä tekemään kaikkea muutakin kivaa yhdessä!